Maatila koostuu yhdestä tai useammasta tilasta muodostaen maataloudellisen kokonaisuuden. Maatilalla harjoitetaan elinkeinoa, joka voi olla maataloutta, liha- tai siipikarjan tuotantoa, viljan viljelyä tai metsätaloutta. Maatila voi olla joko tilayhtymä tai osakeyhtiö. Aikaisemmin maatilat olivat hyvin omavaraisia ja naapurin kanssa saatettiin vaihtaa kummallekin tarpeellisia tuotteita. Maatilalla työskenteli tyypillisesti koko perhe. Perheviljelmä saattoi olla ainoa tulonlähde. Muualla työskenteleminen on yleistynyt mutta myös työntekijöiden palkkaaminen tiloille on lisääntynyt. Maatalouslomittajat mahdollistavat maanviljelijän lomailun ja sairastelun. Maatalouslomittajat ovat helpottaneet yrittäjien elämää merkittävästi. Aikaisemmin sairastapauksissa piti vaan pärjätä tai kutsua naapureita tai sukulaisia auttamaan. Nykyisin maatilat erikoistuvat ja yhteen toimintaan panostetaan. Maatilan toimimiseksi tarvitaan suuria investointeja, esimerkiksi pellot ovat suuria ja niiden hoitamiseksi tarvitaan tehokkaita koneita. Tekniset laitteistot ovat hyvin kehittyneitä. Suomen pohjoinen sijainti aiheuttaa sen, että meillä on lyhyt kasvukausi. Nurmikasvien viljelyä se haittaa vain vähän verrattuna muihin viljeltäviin kasveihin.

Sukupolvenvaihdoksella voidaan siirtää tilan omistajuus seuraavalle yrittäjäsukupolvelle. Sukupolvenvaihdos jaetaan suunnitteluvaiheeseen, toteutusvaiheeseen ja jälkihoitovaiheeseen. Osaamisen siirto tilasta luopuvalta toiminnan jatkajalle on usein alkanut maatilalla jo jatkajan lapsuudessa. Sukupolvenvaihdos toteutetaan kauppana tai lahjana. Omistuksen siirtäminen kannattaa suunnitella huolellisesti, jotta voidaan hyödyntää saatavilla olevat verohelpotukset.

Maitotalous

Maitotilalla kasvatetaan lehmiä. Lehmä tuottaa maitoa vasikkaansa varten. Tiloilla lehmät poikivat vuosittain. Kun lehmiä lypsetään säännöllisesti, niistä saadaan maitoa, jota vasikka ei tarvitse. Tämä ylijäämämaito käytetään maidon tuotantoon. Tila tuottaa maitoa teollisuuden raaka-aineeksi. Yhteistyötä voidaan tehdä jonkin ruokayhtiön kanssa, joka jatkojalostaa tuotteita. Sopimustuotannolla tarkoitetaan sitä, että maatila ja yritys sopivat niistä tavoista, joilla eläimiä kohdellaan ja toiminnalle sovitaan yhteiset pelisäännöt esimerkiksi vaaditun laadun määrittelemiseksi. Sopimustuotanto on yleistynyt ja yhteistyöstä halutaan kertoa avoimesti. Maitoa myydään jatkojalostettavaksi meijeriin. Meijerin säiliöauto käy säännöllisesti hakemassa tilalta maitoa. Säiliöauto hakee maitoa useilta tiloilta ja ajoreitit mietitään tarkkaan etukäteen. Suurimpiin säiliöautoihin mahtuu tuhansia litroja maitoa. Maidon kylmäketju ei saa missään vaiheessa katketa. Maidon lämpötilaa tarkkaillaan sekä maatilan maitosäiliössä että ennen tankkaamista säiliöautoon. Jos maito on liian lämmintä, sitä ei voi tankata kuljetettavaksi. Mikäli maidosta löytyy bakteereja, se joudutaan hävittämään. Meijerissä maidosta jatkojalostetaan maitotuotteita kauppoja varten, jolloin maitoa käsitellään ja pakataan maitotölkkeihin, valmistetaan jugurttia, jäätelöä ja juustoa.

Viime vuosina lehmien lukumäärä on vähentynyt. Lypsytilojen koko sen sijaan on kasvanut. Tiloilla täytyy olla paljon lehmiä, jotta toiminta on kannattavaa. Ennen vanhaan maatilalla saattoi olla vain yksi tai muutama lehmä. Lehmiä jalostetaan edelleen, jotta niistä saataisiin yhä enemmän maitoa.

Löytää uudet nettikasinot!

Lihakarjan tuotanto

Suurin osa Suomessa tuotetusta naudanlihasta tulee maidontuotannosta ylijäävien vasikoiden ja poistolehmien kautta. Sonnivasikat menevät aina teuraaksi, niille ei ole maidontuotannossa tarvetta. Loppuosa tuotannosta tulee varta vasten naudanlihatuotantoa varten kasvatettavista liharotuisista naudoista. Karjan tuotantoa tutkitaan tarkasti. Ruokintaan kiinnitetään erityistä huomiota. Ruokinnassa tutkitaan sitä, että lehmä pystyy hyödyntämään rehun ravintoaineet mahdollisimman tehokkaasti. Lihakarjalle syötetään pääsääntöisesti nurmesta tehtyä säiliörehua. Lisäksi karjalle syötetään viljaa ja erikoisrehuja. Koko tuotantoketjusta pyritään tekemään mahdollisimman ympäristöystävällistä. Eläinten käyttäytymistä ja hyvinvointia seurataan jatkuvasti. Lihan laatuun vaikuttaa se, millaista ruokaa lehmille syötetään, millaisessa ympäristössä ja elävät ja jalostussuunta. Lihantuotannon on oltava jatkuvaa, jotta se olisi myös kannattavaa. Koko tuotantoketjua kehitetään koko ajan.

Etsi uudet vedonlyöntibonukset!

Siipikarjan tuotanto Siipikarjaksi kutsutaan lintuja, joita kasvatetaan joko niiden lihan takia tai munien ja höyhenien takia. Siipikarjaa on esimerkiksi kana, kalkkuna, ankka ja strutsi. Siipikarjanlihan tuotanto on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä kasvaneen kysynnän takia. Siipikarjan lihaa myydään kaupoissa sekä tuoreena että pitkälle jalostettuina tuotteina. Tuorelihan myynti on erittäin vaativaa, kylmäketju ei saa katketa missään vaiheessa, tai liha menee pilalle. Jo tuotannon alkuvaiheessa panostetaan tuorelihan oikeaan käsittelyyn. Tuotantosopimuksilla varmistetaan se, että hyvää tuotantotapaa noudatetaan koko tuotanto ketjun ajan. Sopimuksilla toiminnan laadun vaatimukset sovitaan usein tiukemmiksi mitä lainsäädäntö edellyttäisi. Näin toimien laadun lisäksi pystytään panostamaan suunnitelmallisuuteen ja tehokkuuteen. Tuotannossa pyritään jatkuvuuteen ja taloudelliseen kannattavuuteen. Siipikarjatuotanto on merkittävä työllistäjä. Ihmisiä työskentelee tiloilla, jalostamassa tuotteita, kuljetuksissa, lihateollisuudessa sekä kaupassa. Lainsäädäntö määrää toimintatavoista koko tuotantoketjun aikana. Eläinsuojelulaki antaa määräyksiä eläinten kohtelusta ja kasvattamisesta aina lopettamiseen asti. Elintarvikehygienia asettaa korkeat vaatimukset, jotta tuotteet eivät pilaannu. Kunnaneläinlääkäri ja läänineläinlääkäri valvovat siipikarjan kasvatusta ja olosuhteita. Tiloilla käydään tarvittaessa. Jokaiselle tilalle tehdään valvontakierros vähintään kerran vuodessa. Silloin tiloilta kerätään näytteitä salmonellan tutkimiseksi. Maaseutuelinkeinoviranomainen ylläpitää rekisteriä, johon tallennetaan siipikarjan pitäjien tiedot.

Löydä uusia kasinoita kasinoilmansuomenlisenssiä.com.